Nukissiuutinik atuiniviit 8 pct.-imik qaffapput

2022-mi nukissiuutinik atuinivik 10.002 TJ-usimavoq 2021-mi nukissiuutinik atuinivimmut sanilliullugu 8 pct.-imik qaffasinneruvoq, 2021-mi nukissiuutinik atuinivik 9.258 TJ-usimavoq. Olianik imerpalasunik atuineq 8,4 pct.-imik qaffassimavoq. Gasuuli, olianit assigiinngitsunit atorneqarnerpaajusartoq, 7,6 pct.-inik qaffassimavoq. Timmisartunut ikummatissaq Jet A-1 36,2 pct.-imik qaffassimavoq, nappaassuaq Corona pissutaalluni angallannerup annikinnerusimanerata qaangiussimanera tassunga pissutaavoq.

 

Silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanik iluarsiineq 5,7 pct.-imik qaffassimavoq

Nukissiuutinik atuiniviit saniatigut silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanit iluarsiinerit Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliarineqarput, Silap pissusaa nalinginnaasumit allaanerusimagaangat silap pissusaa nalinginnaasoq tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanik iluarsiisoqartarpoq. Taamaasilluni ineriartornermi allannguutit ersersinneqartarlutik. 2022-mi silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinik atuineq 9.887 TJ-usimavoq, 2021-mut sanilliullugu 5,7 pct.-inik annertunerulluni.  

 

Nukissiuutiliorneq pingaarneq annertusivoq nammineq pilersorneq annikillisoq

2022-mi Kalaallit Nunaanni nukissiuutiliorneq 1.768 TJ-usimavoq, 6,5 pct.-imik annertusisimalluni. Nukissiuutiliorneq annerpaaq erngup nukinga atorlugu aamma eqqakkanit pisarpoq. Kalaallit Nunaanni nammineq pilersorneq 17,3 pct.-imut apparsimavoq ukioq sioqqullugu 17,5 pct.-iusimasoq. 2022-mi nukissiuutiliornerup pingaarnerup annertusisimanera aamma nammeneq pilersornerup annikillisimanera, avataanit ikummatissanik atuinerup annertusisimanera pissutaavoq. Avataani ikummatissanik atuinerup qaffasinnerusimanera pissutaalluni nukissiuutinit nammineq pilersuinermit atuinermut sanilliussinermi 2022-mi nukissiuutinit nammineq pilersuinermut atuineq appasinnerulersimavoq.

 

Innaallagiamik pilersuineq annerpaaq nukissiuutinit ataavartunit pisarpoq

2022-mi Nukissiorfiit innaallagiamik tunisassiornera annerpaataa, tassa 82,7 pct.-ia imermik nukissiornermit pivoq. Nukissiorfiit katillugit 2.030 TJ-mik innaallagissamik tunisassiorsimavoq.

 

Drivhusgassinik aniatitsineq annertusivoq

Nukissiuutinit atuinernit drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq tamarmiusoq 2022-mi 8,3 pct.-imik annertusivoq, 613.588 ton CO2-ækvivalentiulluni. 1990-imut sanilliullugu 2022-mi silaannarmik mingutsitsineq 1,9 pct.-imik appasinneruvoq.